Parkanossa oli 30.11. 2002 asukkaita 7 633. Heistä kaksitoistavuotiaita oli 94, kymmenvuotiaita 91 ja seitsemänvuotiaita 85. Ikäluokan koko näyttäisi siis hiukan laskevan.
Terveyskeskuksen hammashoitolan henkilökunta (ja virat) vuonna 2003:
• hammaslääkärin virkoja neljä — niistä kaksi on täytetty
• hammashoitajan virkoja/toimia neljä — niistä kaksi on täytetty
• valistushammashoitaja,
• vastaanottosihteeri
• välinehuoltaja.
Tavoitteena on saada yksi hammaslääkäri—hammashoitaja-työpari lisää vuoden 2003 aikana.
Terveyskeskuksen kokonaiskäyntimäärä oli 4 939 vuonna 2002 ja käynneistä 1 110 oli oikomiskäyntejä Oikomishoitokäyntien prosentuaalinen osuus oli 27,9 %.
Alle 18-vuotiaiden käyntejä oli 4 107 käyntiä ja se oli kokonaiskäyntimäärästä 83,2 %. Oikomishoidon konsultaatiovastaanottokäyntejä vuonna 2002 oli 130. Niitä ei ole laskettu varsinaisiin oikomishoitokäynteihin.
Vuoden 2003 alussa terveyskeskuksessa oikomishoidossa oli 101 potilasta. Vuonna 2002 maksusitoumuksella erikoishammaslääkärin oikomishoidossa kävi 56 alle 18-vuotiasta. Erikoissairaanhoitona TAYS:ssa hoidettiin vuonna 2002 kolme alle 18-vuotiasta oikomispotilasta ja muutamia aikuisia.

Uusien, potilaiden määrä/vuosi
• Oikomishoitoon seulottujen potilaiden määrä on vuosina 2000—2002 pysynyt lähes samana, uusia potilaita on tullut hoitoon vuosittain 40—50.
• Mikäli uutta työvoimaa ei saada vuoden 2003 aikana, potilaiden määrää jouduttaneen vähentämään vuonna 2004. Koko väestön tulo hoidon korvattavuuden piiriin edellyttää voimavarojen suuntaamista muuhun hammashoitotyöhön. Hoitopainetta terveyskeskukseen lisää myös yhden yksityishammaslääkärin poistuminen Parkanosta.
• Mikäli oikomispotilaiden hoitoon pääsykriteereitä joudutaan muuttamaan, asia viedään perusturvalautakunnan päätettäväksi.

Käytännön järjestelyt
• Molemmat hammaslääkäri-—hammashoitaja-työparit ovat tehneet oikomishoitoja.
• Valistushammashoitaja on huolehtinut oikomishoitopotilaiden suuhygienia-
valistuksesta.

Oikomishoidon tavoite Parkanossa
• Oikomishoidon tavoitteena on osana suun terveyden perushoitoa turvata Parkanon lapsille ja nuorille toiminnalisesti hyvä ja ulkonäöllisesti vähintään tyydyttävä ja tasapainoinen purennan kehitys.
• Oikomishoitoa toteutetaan kunnan taloudellisia ja henkilöstön resursseja mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäen.

Oikomishoitoon oikeutetut potilaat
• Parkanon terveyskeskuksessa otetaan oikomishoitoon parkanolaiset potilaat, joiden oikomishoidon tarvetta kuvaa Lääkintöhallituksen ohjekirjeen 6/88 liitteenä olevan asteikon pistemäärät 10—7 (Liite 1.2).
• Purentavirheen vaikeusasteluokan määrittää oikojahammaslääkäri tai
terveyskeskuksen omat hammaslääkärit seulonnassa.

Seulonta
• Terveyskeskushammaslääkärit seulovat kouluikäisistä lapsista muun hammashoidon, yleensä vuositarkastuksen, yhteydessä oikomishoitoa todennäköisesti tarvitsevat potilaat. Seulonnan apuna käytetään Porin kaupungin purennan poikkeamien seulontaohjeistoa vuodelta 2000 (Liite 1.1 ).
• Nämä potilaat kutsutaan erikoishammaslääkärin konsultaatiovastaanotolle Parkanon hammashoitolaan (Liite 1.3a) Sivualueen ristipurennat voidaan hoitaa ennen oikojan konsultaatiota. Ennen konsultaatiokäyntiä otetaan mahdollisuuksien mukaan potilaan hampaistosta parihiotut kipsimallit sekä ortopantomo ja lateraalikallokuva.

Oikomishoidon konsultaatiokäynnit
• Oikomishoidon erikoishammaslääkäri (jatkossa oikojahammaslääkäri) Eija Piippo on käynyt konsultoimassa Parkanon hammashoitolassa vuosittain neljä kertaa. Vuonna 2003 konsultaatiopäiviä ovat 4.2, 1.4, 7.10 ja 11.11. Vuoden 2004 konsultaatiopäivät sovitaan syksyn 2003 aikana.
• Konsultaatiossa käy seulottujen potilaiden lisäksi potilaita, joiden hoidossa tarvitaan jatko-ohjeita, koska toivottavaa edistymistä ei ole tapahtunut tai oikojahammaslääkäri on toivonut voivansa arvioida potilaan hoidon kehitystä tietyn ajanjakson jälkeen.
• Konsultaatiotilanteessa hoitava hammaslääkäri kirjaa oikojahammaslääkärin määrittämän diagnoosin ja hoitosuunnitelman. Oikojahammaslääkäri määrittää näiltä potilailta myös purentavirheen vaikeusasteen.
• Huoltajan läsnäolo konsultaatiokäynnillä ei ole välttämätöntä, mutta heille oikomishoidon tarpeesta tiedotetaan lapsen mukaan laitettavalla kirjeellä (Liite 1.3 b ).
• Konsultaatio voi tapahtua myös oikojahammaslääkärille postitse lähetettävien kipsimallien ja röntgenkuvien avulla.
• Hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään ottamaan huomioon eri hoitovaihtoehdoista aiheutuvat kustannukset, potilaan resurssit ja arvioitu hoitoaika. Hoidoissa pyritään yksinkertaisuuteen.
• Potilashoitojen suunnittelun lisäksi oikojahammaslääkäri järjestää
työpaikkakoulutusta terveyskeskuksessa.

Hoitoselvitys ennen hoidon aloittamista
• Ennen hoidon aloittamista potilaalle varataan ns. hoidon selvityskäynti, jolloin huoltajan läsnäolo on välttämätöntä.
• Terveyskeskushammaslääkäri käy potilaan ja huoltajan kanssa läpi syyt miksi hoitoon lähdetään, suunnitellut kojeet ja pääpiirteittäisesti hoidon kulun aikatauluarvioineen. Tässä vaiheessa korostetaan erityisesti mitä hoito potilaalta edellyttää.
• Potilaalle ja hänen huoltajalleen pitää tulla selväksi miksi hoito on tarpeellista, mitä hoitamattomuudesta mahdollisesti seuraa ja voiko oikomishoidon siirtää myöhemmäksi.
• Viimeistään hoidon selvityskäynnillä otetaan jäljennökset potilaan hampaistosta alkumallien tekemiseksi. Potilaasta otetaan myös ortopantomo ja tarpeen mukaan myös lateraalikallokuva.

Oikomishoitosopimus
• Ennen hoitoon ryhtymistä huoltaja allekirjoittaa oikomishoitosopimuksen (liite 1.4), jossa hän sitoutuu valvomaan lapsensa oikomiskojeiden käyttöä ja hoito-ohjeiden noudattamista.
• Huoltaja lupautuu kustantamaan uuden kojeen, mikäli koje hukataan tai se varomattoman käsittelyn vuoksi rikkoutuu. Huoltajalle ja potilaalle tähdennetään täsmällistä saapumista hoitokäynneille.
• Oikomishoitosopimukseen kirjatut asiat käydään läpi suullisesti. Sopimuksesta otetaan kopio huoltajalle.
• Hoitoa siirretään myöhemmäksi, jos huoltaja tai hoitava hammaslääkäri näin päättävät. Tämä päätös kirjataan potilaan oikomiskortille.
• Hoidon aloittaminen kirjataan oikomishoitosivulle aloituspäivämäärä-kohtaan.

Valistushammashoitajan osuus oikomishoidossa
• Valistushammashoitajan tehtävänä on opastaa oikomishoitopotilaat hyvän suuhygienian ylläpitämiseen hoidon aikana sekä toteuttaa tarvittavia profylaktisia toimenpiteitä.
• Oman harkintansa tai hammaslääkärin ohjeiden mukaan hän sopii potilaan profylaksiakäynneistä. Erityisen tärkeää tämä on niille potilaille, joiden suuhun asennetaan kiinteä koje.
• Valistushammashoitaja ottaa tarvittaessa sylkitestit oikomishoitopotilailta ennen hoidon aloittamista tai sen aikana.

Hoidon etenemisen seuranta
• Mikäli potilaan !tuoltaja ei ole läsnä hoitokäynneillä, pidetään kotiin yhteyttä lapsen välittämien kirjeiden avulla tai puhelimitse. Tämä on erityisen tärkeää, mikäli kojeisiin tai niiden käyttöaikoihin tulee muutoksia tai hoito ei etene toivotulla tavalla.
• Mikäli valitun kojeen käyttöön liittyvät hankaluudet tuntuvat ylivoimaisilta, on harkittava vaihtoehtoisia hoitomuotoja.
.Tallenteiden — jäljennösten ja röntgenkuvien — ottamisesta hoidon etenemisen tai hampaistokehityksen seuraamiseksi päättää hoitava hammaslääkäri.
• Jokainen hoitokerta dokumentoidaan huolellisesti oikomiskortin tekstisivulle. Tällöin kuvaillaan hoidon edistymistä ja tapahtuneita muutoksia, kojeisiin tehtyjä muutoksia jne.
• Toimenpidesivulle kirjataan sv-toimenpidekoodi jokaisesta kullakin hoitokerralla tehdystä toimenpiteestä. Lisäksi kirjataan koodi 260, jolloin käynti tilastoituu oikomishoitokäynniksi .
• Retention alkamispäivämäärä kirjataan potilaskorttiin.

Hoidon päättäminen
• Hoidon katsotaan olevan valmis kun tietty hoitojakso on saatu päätökseen retentioaikaa myöten. Potilaan oikomiskortille kirjataan valmis-kohtaan valmiiksi tulo-päivämäärä.
Oikomishoidon lopputulosta arvioidaan vertaamalla saavutettua tulosta alkutilanteeseen, hoidon tavoitteisiin ja hyväksyttävälIe purennalle asetettuihin kriteereihin (Liite 1.5 ). Arvio kirjataan oikomiskortin tekstisivulle.
• Potilaan hampaistosta otetaan alginaattijäljennökset loppumalleiksi.
• Hoidon päätyttyä kaikki hoidon aikana kertyneet kipsimallit voidaan antaa potilaalle tai hävittää kohtuulliseksi katsotun ajan kuluttua.
• Valmiiksi hoidetun oikomispotilaan purentaa seurataan kuten sen ikäisiä muita terveyskeskuksen hoidossa olevia potilaita.
• Potilas kirjataan uudelleen oikomishoitopotilaaksi, mikäli hänellä myöhemmässä hampaistokehityksessään todetaan oikomishoidon tarvetta.

Hoidon keskeytyminen
• Sekä potilas ja hänen huoltajansa tai hoitava hammaslääkäri voivat keskeyttää aloitetun oikomishoidon.
• Keskeyttämisen tulee tapahtua yhteisymmmryksessä ja tietoisesti niin, että molemmat osapuolet ovat tietoisia hoidon keskeytymisestä ja sen syistä.
• Hammaslääkäri voi oikomishoitosopimukseen vedoten lopettaa hoidon, mikäli potilas laiminlyö hoito-ohjeet. Peruuttamattomat toistuvat poisjäännit hoitokäynneiltä on myös riittävä syy hoidon keskeyttämiseen. Ennen hoidon keskeyttämistä kotiin otetaan yhteyttä ja asiasta neuvotellaan.
• Keskeytyneestä hoidosta merkitään oikomiskortille pilivämäärä, jolloin hoito on katsottu keskeytyneeksi.
• Potilaat, joiden hoito on keskeytynyt laiminlyöntien vuoksi, voivat päästä oikomishoidon piiriin, mikäli muiden potilaiden hoidolta jää siihen aikaa. Hoitotauko ei ole hoidon keskeyttämistä. Tieto hoitotauosta ja sen pituudesta kirjataan oikomiskortin tekstisivulle ja potilaalle laitetaan recall-kutsu sovitun ajan päähän.

Hoidosta kieltäytyminen
• Oikomishoito on vapaaehtoista. Mikäli huoltaja ei halua lapselleen oikomishoitoa, hän vahvistaa kie!täytymisensä allekirjoituksellaan (Liite 1.3 c ).
• Mikäli huoltaja myöhemmin haluaa lapsensa oikomishoitoon, menetellään samalla tavoin kuin jos oikomishoito olisi keskeytynyt.

Hammaslaboratoriopalvelut
• Oikomishoitoon käytettävien kojeiden tekninen toteutus tapahtuu Keskustorin hammaslaboratoriossa.
• Myös muiden laboratorioiden palveluita voi käyttää hammaslääkärin toiveiden mukaisesti.
• Laboratorion valinnassa tulee ottaa huomioon kojeiden hinta-laatusuhde.

Oikomishoito ostopalveluna
• Mikäli potilaan hoito oikojahammaslääkärin tai terveyskeskushammaslääkärin mielestä on liian vaativa peruskoulutetulle hammaslääkärille potilasta kehotetaan hakeutumaan erikoishammaslääkärin vastaanotolle.
• Potilas ja hänen huoltajansa saavat itse valita hoitavan erikoishammaslääkärin.
• Hoito tapahtuu tässä tapauksessa erikoishammaslääkärin omalla vastaanotolla, yleensä Tampereella tai Seinäjoella.
• Johtava lääkäri kirjoittaa potilaalle maksusitoumuksen, joka osoitetaan suoraan oikovalle erikoishammaslääkärille. Parkanon kaupunki korvaa hoitokulut suoraan erikoishammaslääkärille .
• Ostopalveluna hoito voidaan antaa vain potilaille, jotka täyttävät yleiset hoitoon pääsyehdot ja ovat alle 18-vuotiaita parkanolaisia.

Muulla paikkakunnalla kirjoilla olevan potilaan oikomishoito
• Parkanossa työn, opiskelun tai muun syyn takia asuvat, mutta muualla kirjoilla olevat henkilöt voivat päästä Parkanon kaupungin terveyskeskushammashoitolaan oikomishoitoon, mikäli kotikunta antaa maksusitoumuksen hoitoon.

Erikoissairaanhoidon potilaat
• Potilaat, joilla diagnosoidaan vaikeita luustoperäisiä ortognaattista kirurgiaa vaativia distaali- tai progeniapurentoja, laaja-alaisia synnynnäisiä hammaspuutoksia tai pahoja huuli-suulakihalkioita lähetetään TAYS:n hammas- ja suusairauksien poliklinikalle erikoissairaanhoitoon.

Vuoden 2004 tavoitteet
Parkanon terveyskeskuksessa pyritään täyttämään yhden hammaslääkäri—hammashoitaja-työparin virat vuoden 2003 aikana. Jos tämä onnistuu, oikomispotilaita pyritään entistä enemmän hoitamaan omassa terveyskeskuksessa, mikä vähentää ostopalvelutarvetta. Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Eija Piippo käy edelleen 4—5 kertaa konsultaatiokäynnillä. Myös kipsimalleja ja röntgenkuvia voimme lähettää hänelle hoito-ohjeiden saamiseksi.
Erikoishammaslääkärin osaamistasoa vaativien potilaiden lisääntyminen terveyskeskuksessa edellyttää oikomishoitoa tekevien hammaslääkäreiden koulutuksen lisäämistä. Tämä tulee huomioida vuodelle 2004 tehtävässä koulutussuunnitelmassa. Seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia oikomishoidon järjestämisessä selvitetään vuoden 2003 aikana.